Puljujärvi-Seilan puhe piirikokouksessa

Ajankohtaista 08:46

Varsinais-Suomen Sos.dem. Piirin kevätkokous järjestettiin Naantalissa Kristoffer-salissa lauantaina 12.4. Kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen esitti Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman. Puheenvuorossaan Lindtman kävi läpi erityisesti hallituksen kehyspäätöksen yksityiskohtia.

Kokouksen avasi piirin puheenjohjtaja Vuokko Puljujärvi-Seila. Puheessaan Puljujärvi-Seila kävi laajasti läpi ajankohtaisia asioita. Puheessa huomioitiin niin eurovaalit, puoluekokous kuin kehyspäätöksen vaikutukset Varsinais-Suomeen.

Ohessa puheenjohtajan puhe kokonaisuudessaan.

– – – – – – – – – –

 

Arvoisat piirikokousedustajat, jäsenet, kansanedustajat, puoluejohto

Aurinkoista huomenta

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Puoluekokoukseemme on vajaa kuukausi, puheenjohtajakisa kiinnostaa erityisesti mediaa ja erilaisia julkituloja on gallupien muodossa ja muilla tavoilla. Pääministeri vaihtuu kesällä, hallituskumppanin puheenjohtajakisa käynnistyy, EU-vaaleissa on ministereitä ehdolla, joten kesän kynnyksellä tiedämme, kuinka suurta vaihtuvuutta on tiedossa. Mediaan on nostettu esille ennenaikaiset vaalit, nouseeko ennenaikaisten vaalien tarve henkilövaihdoksista vai jostain muusta? Hallitussopimus on kuitenkin tehty tälle eduskuntavaalikaudelle, jota on jäljellä vuosi.

Hyvät toverit

Poliittisessa toimintaympäristössämme tapahtuu päivittäin jotain mielenkiintoista. Kehysriihi käytiin pari viikkoa siiten. Se ei mennyt kivuttomasti ja jälkipyykkiä on käyty mm. eduskunnassa välikysymyksellä. Kehyskokonaisuus muodostui kasvu- ja työllistämis-, sopeutus ja rakennetoimista.  Kehyspäätöksen kipukohtia ovat erityisesti olleet lapsilisien leikkaaminen ja työttömyysturvan ansiosidonnaisesta valtionosuudesta säästäminen 50 M € sekä työeläkkeiden korotus 0,4%.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kehyspäätöksessä päätettiin leikata ELY-keskusten toimintamenomäärärahoista 11 M€ vuoteen 2018 mennessä. Ely-keskuksilla ja TE-toimistoilla on merkittävä rooli elinkeino- ja työllisyyspolitiikan toteuttajana. Lakisääteisistä perustehtävistä suoriutuminen on nyt vaarassa. Tässä on jonkinlaista ristiriitaa elvyttävän talouspolitiikan kanssa. TEM konserni saa merkittäviä lisäpanostuksia kasvuun, millä on merkitystä elinkeinoelämän kasvulle ja alueiden elinvoimaisuudelle. Samalla TEM osallistuu säästötalkoisiin. Työllisyyspolitiikan määrärahoja leikataan, TEM:n tuottavuusrahaa leikataan ja maakunnan kehittämisraha poistetaan. Ely- keskusten ja TE- toimistojen leikkaukset ovat niin suuria, ettei luonnollinen poistuma riitä, vähentämisen tarve koskee koko henkilöstöä, lisävähennystarve on 200 henkilötyövuotta, aiemman 500 lisäksi. Varsinais-Suomessa tämä lisävähennys on 20 henkilötyövuotta. Toiminnan tehostaminen vaatii toiminnantarkastelua ja niitä rakenteellisia muutoksia, menossa on 6 hanketta ”Iskukykyhankkeena”, toimintaa ja palveluita mm. sähköistetään ja näin vähennetään 250 henkilötyövuotta. Vähentäminen vaikuttaa myös osaamiseen, se kaventuu.

Meillä on suureen kokonaisuuteen liittyviä poliittisia periaatteita ja päätöksiä: syksyltä rakennepoliittinen ohjelma ja maltillinen työmarkkinaratkaisu, maaliskuulta tuore Sote- uudistus ja perjantailahjana saimme tiedon, että pakkoliitospykälää ei viedä eteenpäin. Kuntauudistusasia ei kuitenkaan katoa. Miten voisimme edetä parhaalla mahdollisella yhteistoiminnalla ja aluettamme vahvistaen? Toverit, poliittinen maailma ei ole valmis, työtä riittää näiden asioiden konkretisoinnissa ja yksityiskohtien valmistelussa. Kaikkiin päätöksiin on sidoksissa talouskasvu ja työllisyys.

Arvoisat kuulijat

Puolueellemme, meille jokaiselle ja lähimmillemme TYÖ on tärkeä asia. Varjosta valoon – tulevaisuusasiakirjassa 2010 kantamme on ”Työ on sosialidemokratian arvotavoitteiden toteutumisen ennakkoedellytys. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen ja mielekkääseen työhön. Työ on toimeentulon lähde, tapa kokea osallisuutta ja rakentaa hyvinvointia niin itselleen, läheisilleen kuin yhteiskunnalle. ”Työhön liittyy inhimillinen ja taloudellinen näkökulma. Arvostus, itsensä tärkeäksi kokeminen, elämänrytmi, toimeentulo ja ostovoima ovat esimerkkejä työn tuomista merkityksistä.  Ennakkovaroitukset lomautuksista ja työttömyys koskettavat tällä hetkellä monia ihmisiä. Työttömiä on lähes 324 000, V-S:ssa 30000. Työttömyys on yksilöllinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Lääkkeeksi tarvitsemme työtä. Työttömyyden vähentämiseksi tarvitsemme parempaa ja tiiviimpää ja selkeästi vastuutettua työnjakoa eri toimijoiden välillä. Lisäksi tarvitsemme erilliset palvelut niille pitkäaikaistyöttömille, jotka tarvitsevat ensisijaisesti muita kuin työllistämispalveluita. He saattavat tarvita sairauslomaa, kuntoutumista tai eläkepäätöksen.

Osa meistä pohtii viime syksynä tehtyä yhteisöveron laskua: missä yhteiskuntavastuu näkyy tällä hetkellä? Työpaikkoja vähenee vaikka ratkaisu tehtiin nimenomaan työllistämisen ja uusien innovaatioiden toivossa. Yhteisöveron muutos astui voimaan tämän vuoden alusta, joten vaikuttavuutta emme vielä kykene arvioimaan faktoihin perustuen. Tiedämme, että työpaikat katoavat perinteisiltä vahvoilta aloilta teollisuudesta ja viennistä, pankeista. Teknologian kehitys vaikuttaa nykyaikaan ja tulevaisuuteen, painettuja lehtiä ei tilata, kirjeitä ja kortteja ei lähetetä, paperiteollisuus rapistuu, teemme nämä sähköisesti, samalla lasten ja nuorten lukutaito heikkenee, jolla on vaikutusta osaamiseen.  Tarvitsemme uutta innovatiivisuutta ja kilpailukykyä yhteiskunnalliseen menestykseen. Tarvitsemme kipeästi ennakoivaa työllisyyspolitiikka ja siihen liittyvää koulutusta. Kenellä/ keillä on paras kyky nähdä pitkälle tulevaisuuteen, mitä ovat uudet vetovoimaiset ammattinimikkeet?

Itselleni ja kaikille palkansaajille tärkeitä asioita ovat työkyky ja työhyvinvointi, työelämän laadun kehittäminen ja edistäminen. Työhyvinvoinnilla palvelemme kansallista kilpailukykyä ja turvaamme hyvinvointivaltiota, kyse ei ole merkityksettömästä asiasta. Meillä on käsissä ristiriitainen tilanne: kasvava työttömyys ja samalla tehostamisen ja tuloksellisuuden kasvavat vaatimukset. Työssä olevista osa kuormittuu liallisen työmäärän alle ja työelämän laadun kokemukset heikkenevät. Jokainen yksilö pyrkii vaikuttamaan asioihin työpaikkatasolla, esimiehillä on oma vastuunsa mutta kaikki nämä työelämän parantamisen keinotkaan eivät riitä. Monelle pieni- ja keskituloiselle naiselle vuorotteluvapaa on ollut suosittu mahdollisuus ottaa etäisyyttä töihin ja vahvistaa omia voimavaroja, nyt vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään. Edellytyksenä on 16 vuoden työhistoria, työttömän on oltava työtön 3 kk yhtäjaksoisesti tai osissa 14 kk aikana. Ehtoja tiukentamalla säästöjä arvioidaan saatavan 22- 26 M€.

Eduskunnalla ja Euroopan unionilla on poliittista vaikutusvaltaa työkyky- ja työhyvinvoinnin edistämiseen kilpailukyvyn ja hyvinvointivaltion näkökulmista, toivotaan vaikuttajille viisautta työolojen ja työelämän laadun parantamiseen.

Hyvät toverit

Lopuksi hieman järjestömaailmastamme.

Haastavina ja vaikeina aikoina puoluettamme ei auta, jos julkisesti arvostelemme ja sanomme toisillemme pahasti, näillä teoilla voimme jopa sanoa hyvästit äänestäjillemme. Tarvitsemme siis näkökulmaa, että olemassa olollamme vaikutamme siihen, ettei vielä huonompia päätöksiä tehdä. Mitä enemmän saamme perusteltua vaikeita asioita äänestäjillemme, haluan uskoa ymmärryksen kasvavan ja saamme joukkovoimaa taaksemme mennessämme kohti EU- ja eduskuntavaaleja. Haluamme varmasti olla luotettava ja vastuullinen toimija. Viestintämme tueksi me aktiivit tarvitsemme tietoa päätösten taustalla olevista asioista.

Ennen edessä olevia vaaleja haemme voimaa ja innostusta, yhteisöllisyyttä puoluekokouksesta. Puoluekokouksen anti ei ole pelkästään puheenjohtajan ja muun puoluejohdon valinta. Pidän tärkeänä, että valittu johto asettaa yhteisiä tavoitteita puolueen eteen tehtävälle työllä, saa siihen meiltä jäseniltä tuen lisäksi yhteistä toimintaa tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Puoluekokouksessa luodaan linjoja toiminnallemme, joiden tulee kulkea läpi toimivan koneistomme. Me täällä piiri- ja paikallistasolla teemme yhdessä konkreettista työtä äänestäjiä kuunnellen ja puhutellen. 

Vuonna 2010 Varjosta valoon ohjelmaa lukiessa meillä on ollut hienoja ja tärkeitä tavoitteita, niitä ei ole vielä saavutettu. Emme anna periksi vaan teemme työtä ellemme Maailman parhaan työelämän niin Suomen parhaaksi. Arman Alizadia lainaten ”Luovutetaanko vai tehdäänkö se, mihin uskomme? Yhteistyöllä ja yhteisellä uskolla vaikutamme tuloksiin”. Me olemme voima.

Hyvää ja antoisaa kokousta