Järjestämisjohtaja Antti Parpo käytti otto-oikeutta Varhan hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen jaoston päätökseen järjestöavustuksia koskien. Virkahenkilöesitys jaostolle oli, että avustuksia korotetaan 6,25 %, jonka jälkeen jaoston enemmistö päätti korottaa avustuksia 10 % äänin 4-5. Eroa näiden kahden päätöksen välillä on 96.000 euroa, joka on 0,004 % Varhan koko budjetista. Aluevaltuusto on budjetoinut kuluvalle vuodelle järjestöavustuksiin kolme miljoonaa euroa. Tähän mennessä avustuksia on käytetty 2,561.277. Korotuksen jälkeen avustusta jää edelleen käyttämättä noin kaksisataatuhatta. Järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää työtä ja säästävät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Avustuskorotus on Varhalle pieni ja budjetin mukainen, mutta järjestöille hyvin merkittävä.

On ennenkuulumatonta, että virkahenkilö puuttuu poliittiseen päätökseen ilman budjettiin tai muuhun päätökseen liittyvää selkeää perustetta. Kaiken lisäksi ottopäätöksen teki hyvinvointialuejohtajan sijainen. Perusteena asialle kerrottiin julkisuuteen, että päätös ei ollut sitä mitä oli sovittu (TS 18.9.). Tiedossa ei ole, että asiasta olisi sovittu jotain. Poliittisten ryhmien välillä ei ole ainakaan sovittu mitään. Jos enemmistö olisi sopinut asiasta, niin miksi aluehallitus ei tehnyt otto-oikeuspäätöstä vaan sijaisena toimiva viranhaltija? Päätös, sen perustelut ja sijaisuus viittaavat siihen, että virkahenkilösijainen toimi otto-oikeuspäätöksessä bulvaanina. Oleellinen kysymys onkin, kuka kehotti tekemään päätöksen? Asian uutisoinnista saattaa syntyä kuva, että kaikki ryhmät olisivat päätöksen takana, mikä ei pidä paikkaansa. Kovin hyvää kuvaa tämä episodi ei anna Varhan hallinnosta, päätöksenteosta ja avoimuudesta.

Ari Korhonen

aluehallituksen jäsen

SDP:n aluevaltuustoryhmän pj.