Kunnallispolitiikassa elämme parhaillaan aikoja, jolloin tulisi löytää ehdokkaita kevään 2021 kunnallisvaaleihin.

Yhden potentiaalisen ehdokasjoukon muodostavat nykyiset kunnanvaltuutetut, joista yleensä varsin huomattava osa lähtee tavoittelemaan uudelleen valtuuston jäsenyyttä. Toinen jo olemassa oleva ehdokasjoukko on kunnallispolitiikassa aktiivisesti mukana olevat, mutta jotka eivät ole valtuuston jäseniä. He toimivat esimerkiksi lautakunnissa ja poliittisissa yhdistyksissä. Politiikan ulkopuolella on melkoinen joukko ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kunnallispolitiikasta. He osallistuvat jo nyt omalla tavallaan politiikkaan vaikkapa kirjoittamalla paikallislehden lukijan ääni-palstalle tai tavatessaan torilla valtuutetun he ihmettelevät valtuuston tekemiä surkeita päätöksiä. Näistä joukoista löytyy varmasti joitakin ehdokkaita.

On olemassa vielä ainakin yksi joukko, jossa kaikki ovat kiinnostuneita politiikasta, näin ainakin voisi kuvitella. Nämä ihmiset ovat nuoria ja aktiivisia. He ovat jo nyt mukana politiikan teossa kuulumalla nuorisovaltuustoon. Heillä on jo kokemusta ehdokkaana olosta. Heidät on valittu nuorisovaltuustoon äänestyksellä. Nämä nuoret ovat kunnan tulevaisuuden kannalta arvokkaita henkilöitä, heidän käsissään on tulevaisuuden päätöksenteko. He haluavat vaikuttaa nuorten ja kunnan asioihin, he haluavat ymmärtää sitä, mitä päätöksentekoon kuuluu ja miten se etenee. He haluavat saada nuorten äänen kuuluviin ja parantaa sen merkityksellisyyttä. Voidaan sanoa, että he haluavat oppia.

Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 §:ssä. Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Uudessakaupungissa nuorisovaltuusto on toiminut jo useita vuosia. Näin on varmasti monessa muussakin kunnassa. Valtuutetut valitaan kouluvaalein. Nuorisovaltuusto kokoontuu kerran kuukaudessa ja siihen kuuluvien nuorisovaltuutettujen kausi on kaksi vuotta. Jäsenet ovat 13-20-vuotiaita uusikaupunkilaisia nuoria. Puheenjohtajisto yhdessä esittelijän kanssa valmistelee esityslistan. Esittelijä ja sihteeri ovat kaupungin nuorisopalveluista.

Nuorisovaltuustolla on edustus useissa kaupungin lautakunnissa. Nämä lautakunnat ovat valinneet kullekin nuorelle oman kummin, jonka tehtäviin kuuluu tukea nuorisovaltuuston edustajien osallistumista lautakuntatyöhön. Kummi tutustuttaa nuoren lautakunnan toimintatapoihin ja aihealueisiin. Nuorisovaltuutetut ovat ilmaisseet kaipaavansa parempaa perehdytystä kunnallispolitiikan kiemuroihin.  On tärkeää huomioida, että nuorisovaltuustotoiminta on puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Nuorisovaltuutettu ja kummi sopivat keskenään tavan pitää yhteyttä esimerkiksi valmistauduttaessa lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Uudenkaupungin nuorisovaltuuston viimeisin saavutus on aloite, jonka vaikutuksesta kaupungin keskusta-alueelle ryhdyttiin juuri rakentamaan skeittipuistoa. Eikä ihan mitä tahansa skeittipuistoa vaan Suomen suurinta. Nuoret voivat siis ihan oikeasti vaikuttaa.

Ottamalla nuoret mukaan mahdollisimman lähelle kunnan poliittista päätöksentekoa, meille on kasvamassa uusi sukupolvi aikaansa seuraavia ja kunnan kehittämiseen sitoutuneita osaavia nuoria. Pitkään politiikassa toimineilla kunnallispoliitikoilla on myös velvollisuus kasvattaa uusia päätöksentekijöitä tukemalla heitä poliittisen uransa alkutaipaleella.

 

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen SDP:n piirihallituksen varajäsen Uudestakaupungista