Hyvä puheenjohtaja, hyvät kanssa valtuutetut,

Olemme tänään historiallisen hetken äärellä, kun olemme päättämässä ensimmäisestä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen talousarviosta vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2025.

Tahdon nostaa talousarvioon liittyen esille muutaman näkökulman mielenterveyteen liittyen.

Meillä on todella haastava mielenterveyskriisi käsillä parasta aikaa Suomessa. Arviolta joka neljäs aikuinen sairastaa vuoden ajanjaksolla jotain mielenterveyden häiriötä ja OECD:n arvio on, että tämä kustantaa Suomelle 11 miljardia vuosittain. Se on suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin julkisen talouden koko kestävyysvaje.

Meillä on jokaisessa ihmisryhmässä, lapsissa ja nuorissa, aikuisissa ja ikääntyneissä paljon mielenterveyshoitovelkaa. Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut viime vuosina hurjasti ja jonot erikoissairaanhoitoon ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Tämä trendi näkyi jo ennen covid-19 pandemiaa ja nyt näyttää tutkimusten valossa sille, että nuorten mielenterveys on heikentynyt pandemian myötä entisestään.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä, noin 20–30 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä mm. masennuksesta, ahdistuksesta ja neuropsykiatrisista ongelmista. Nuorten saaminen mielenterveyspalveluiden pariin ajoissa on ensiarvoisen tärkeää, sillä yli puolet vakavista mielenterveyden häiriöistä saavat alkunsa jo alle 14-vuoden iässä.

Me emme saa jättää nuoria selviytymään yksin näiden haasteiden kanssa. Meidän päättäjien, aikuisten vastuu on hoitaa tämä mielenterveyskriisi niin, että yksikään nuori ei jää hoidon piirin ulkopuolelle.

Meidän tulee luvata tämä.

Mielenterveyspalvelut ovat painottuneet nyt vahvasti erikoissairaanhoitoon. Ja tällä hetkellä pitkään hoitoon jonottaneita on aivan liian paljon psykiatrisen hoidon piirissä. Meidän tulee taata, että hoitotakuu toteutuu myös psykiatristen palveluiden puolella ja mielenterveyssyistä hoitoon pääsee nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Oikea-aikaista apua tulee saada, jotta mielenterveyden haasteet eivät kasva liian suuriksi.

Tiedän, että tehtyyn tulo- ja menoarvioon liittyy runsaasti epävarmuuksia.

Mutta minua huolettaa nyt psykiatrialle suunnatut toiminnan tavoitteet TYKS/Sairaalapalveluissa. Tässä voimme huomata, että hoitojaksot oma tuotanto psykiatrian osalta esitetään vähennystä, kuin myös avohoidon oman tuotannon puolelle. Tämä väistämättä tarkoittaa myös talouden luvuissa supistusta.

Hyvät valtuutetut, talousarviossa kuitenkin, että ” Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt pois lukien päihteiden käytön ongelmat perusterveydenhuollon lääkärin avosairaanhoidon vastaanoton käyntisyynä ovat Varsinais-Suomessa lisääntyneet, ja niiden määrä on suurempi kuin maassa keskimäärin. Mielenterveysongelmat heijastuvat myös erikoissairaanhoidon kasvavaan kysyntään.”

Jos me toteamme, että kysyntä kasvaa, niin miksi oletamme, että oma tuotanto olisi vähenemässä, vai olemmeko tekemässä psykiatrian puolella supistuksia tai ulkoistuksia?

Hyvä puheenjohtaja, kanssa valtuutetut. Tästä talousarviosta on hankala nähdä lukujen taakse ja toivonkin tulevaisuudessa, että talousarviota avataan niin, että päättäjällä on mahdollisuus tietää, mistä ja miten luvut koostuvat.

Talousarvion strategisissa tavoitteissa olisin toivonut vielä kunnianhimoisempia tavoitteita mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta. Meidän tulisi asettaa tavoitteeksi, että hoitoon pääsee psykiatrialla hoitotakuun puitteissa tai ihan viimeistään 14 vuorokaudessa. Pelkät selvitykset ja henkilöstön koulutus ei vielä nosta meitä mielenterveyskriisistä ulos.

Meidän tulee asettaa selkeä tavoite, että hoitojonot puretaan psykiatrialla vaikka se tarkoittaisi psykiatrian kohdalla lisäpaikkojen perustamista, mutta ihmiset tulee saada hoidettua. Se tulee meille lopulta halvemmaksi, kuin ihmisten pitäminen loputtoman pitkissä hoitojonoissa kasvattamassa ongelmiaan.

Meidän tulisi myös pystyä arvioimaan nykyistä paremmin se, että miten perustason ja sotekeskuksissa tapahtuva mielenterveys- ja päihdetyön saatavuus ja saavutettavuus tulee toteutumaan. Kaipaisin tässä talousarvioon nykyistä selkeämpää mittarointia, jota voimme seurata.

Olen myös huolissani siitä, että talousarviossa todetaan toiminnallisiin riskeihin liittyen hoitovaje ja henkilöstön saatavuus. Tällä hetkellä psykiatrian toimialalla on merkittävä vaje niin psykiatreista kuin hoitohenkilöstöstä. Hoitovajetta esiintyy erityisesti mielenterveyspalveluissa ja meidän tulee ottaa tämä vakavasti.

Kannatan kyllä talousarviossa esitettyä tavoitetta, jossa tehdään mielenterveyspalvelujen laajempi selvitys ja perustason palvelujen mm. digipalvelujen lisääminen, mutta meidän tulee myös tiedostaa se, että mielenterveyspalveluista erikoissairaanhoidossa on leikattu vuosikaudet ja se resurssi ei ole siirtynyt avoterveydenhuollon puolelle, minne sen resurssin olisi kuulunut mennä. Meillä ei ole myöskään mitään tutkimusnäyttöä siitä, että miten hyvin mielenterveyskuntoutujille suunnatut asumispalvelut toimivat, joihin tällä hetkellä hyvin vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivät ihmiset sijoittuvat.

Lopuksi esitän vielä huoleni siitä, että onko talousarviossa huomioitu se, että mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä uudistetaan parasta aikaa. Mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin jäisivät vain tahdosta riippumatonta hoitoa ja valtion mielisairaaloita koskeva sääntely. Painopiste lakiuudistuksessa siirtyy sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä.

Hyvät valtuutetut, meidän tulee luvata, että mielenterveyskriisi hoidetaan ja yhtään ihmistä ei hukata psykiatrian loputtoman pitkään jonoon.