HS uutisoi 28.12.2021, miten Sotkamossa terveysasemien toimintaa uudistettiin menestyksekkäästi muun muassa etävastaanottojen avulla. Eri arvioiden mukaan Suomessa digituen tarvitsijoita saattaa kuitenkin olla hyvinkin jopa miljoona. Heistä suurin osa on ikääntyneitä seniorikansalaisia.

Hyvinvointialueiden kehittämisessä puhutaan paljon lähipalveluista, mutta Varsinais-Suomessa alueellinen haaste mm. saaristoseudun osalta on juuri lähipalveluiden toteutuminen. Tässä keskusteluun nouseekin digipalveluiden kehittäminen ja tarjoaminen lähipalveluiden rinnalla. Jos se onnistui Sotkamossa, missä välimatkat ovat pitkiä, niin voisiko se onnistua myös meillä? Tulee kuitenkin pitää huoli, että kaikilla on samanlaiset valmiudet käyttää digipalveluita, jotta palveluiden saavutettavuudessa ei ole eriarvoisuutta.

Digitaidot ovat kansalaistaito siinä missä luku- ja laskentaosaaminenkin. Emme juurikaan pärjää ilman kertolaskuja, prosenttilaskua tai syvempää lukemisen ymmärtämistä. Emme myöskään tänä päivänä pärjää ilman pieniä arkea auttavia teknisiä digitaitoja, kuten esimerkiksi eri sovellusten käyttäminen, tiedon etsintä netistä tai vaikka medialukutaito.

On äärimmäisen huolestuttavaa, että iso osa kansalaisista on luovuttanut vaikkapa pankkitunnuksen toiselle, koska kokee ettei pärjää enää yksin erilaisten digitaalisten palveluiden kanssa. Toisin sanoen, ennen kuin verenpainereseptin voimassaolon tarkistus Kanta.fi-sovelluksessa tuntuu ylivoimaiselta, on syytä havahtua siihen, että tätäkin taitoa pitää opetella ja harjaannuttaa. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito.

Mitä sitten ovat nuo tarvittavat digitaidot? Erityisesti ikääntyneiden parissa korostuvat useat digitaidot, joita tulisi harjoittaa. Ikääntyneet kaipaavat tukea mm. erilaisten digitaalisten laitteiden ja sovellusten käytössä, osaamista eri käyttöjärjestelmistä, sähköpostiin liittyvistä asioista, tiedon hausta, virustorjunnasta ja tietoturva-asioista. On arvioitu, että näitä kaikkia taitoja tarvitaan, ennen kuin julkisten sähköisten palvelujen ja esimerkiksi verkkopankin tai Kanta.fi-palveluiden käyttäminen sujuu.

Valtiovarainministeriön alainen Digi Arkeen -neuvottelukunta esittää, että alueellista digitukea olisi laajemmin tarjolla, ja se olisi riittävästi resursoitua. Esimerkiksi Turun Seudun Omaishoitajat Ry vetää “TUTUKS”-digihanketta, jossa etsitään keinoja omaishoitajien arjen helpottamiseksi. Hankkeen päätoimintaa on tarjota henkilökohtaista digiopastusta kotiin.

Teknologian ja digitaalisuuden hyödyntäminen on yhä tärkeämpi osa sote-palveluita myös hyvinvointialueilla. On meidän tehtävä turvata, että jokaisella on mahdollisuus tasavertaisesti hyödyntää digitaalisia palveluita. Uusien digitaalisten ratkaisujen pitää lähteä käyttäjän tarpeista ja huomioida juuri erityisryhmät, kuten ikääntyneet. On tärkeää, että erilaiset digitaaliset ratkaisut lisäävät osallisuutta ja parantavat, eivätkä heikennä palveluiden saatavuutta.

Perusarvoihin hyvinvointialuetta uudistettaessa, tulisi kuulua turvallisuus. Digitaidot luovat turvallisuutta ja digitaalisissa palveluissa turvallisuus on iso tekijä. Kehitettäessä uusia toimintoja hyvinvointialueilla, yhdistettäessä palvelumuotoja, on huomioitava eri käyttäjäryhmien tarpeet ja digitaidot. Riittävät digitaidot luovat turvallisuuden tunnetta myös palveluiden käyttäjille. Olemme suurelta osin valmiita Varsinais-Suomessakin uudistuksiin ja palveluidemme digiloikkaan, vaikka samalla herääkin huoli, että väestö jakautuu entisestään digitaitojen suhteen. Hyvinvoivat ja osaavat porskuttavat mutta pudokkaita on yhä enemmän.

Digitaalinen syrjäytyminen on tosiasia. Onneksi on alettu ymmärtää, että digitaalisen kehityksen vaikutukset eivät ole pelkästään teknologisia, vaan myös yhteiskunnallisia, sosio-oikeudellisia ja sosiopsykologisia.

Mari Lahti, terveystieteiden tohtori, yliopettaja, aluevaaliehdokas

Juuso Ranne, maalausalan lehtori, aluevaaliehdokas