Terveyden ja sosiaalihuollon vaikuttavuudesta ja sen arvioimisesta on puhuttu yllättävän vähän nyt uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintaansa. Kuitenkin hyvinvointialueella tulee tehdä niin vaikuttavia kuin taloudellisesti kestäviä terveyden ja sosiaalihuollon toimenpiteitä sekä päätöksiä. Erityisesti juuri nyt, kun uudistamme sote-järjestelmää, tulisi asettaa jokaiselle hyvinvointialueelle vaikuttavuuden arvioinnin yksikkö, joka vastaa osaltaan, että tehtävät toimenpiteet ovat niin vaikuttavia kuin taloudellisesti kestäviä.

Vaikuttavuuden arviointi tarkoittaa esimerkiksi hoitotoimenpiteen tehokkuuden ja vaikutusten arviointia suhteessa toivottuun lopputulokseen nähden. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arvioinnin tavoitteena hyvinvointialueella tulee olla laajasti prosessien, toimenpiteiden, hoidon, erilaisten ohjelmien, suunnitelmallinen hyötyjen ja vastaavasti hyödyttömyyden arviointi. Tämän pohjalta saadaan luotettavaa tietoa toimintojen kehittämiseen vaikuttavuuden pohjalta, niin kliinisessä työssä kuin poliittisen päätöksenteon tueksi. Terveyden- ja sosiaalihuollon taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu juuri laajaan vaikuttavuuden arviointiin, jolloin voidaan todentaa myös taloudellisesti eri toimenpiteiden kustannus-vaikuttavuutta sekä kustannus-tehokkuutta.

Uudet aluevaltuutetut aloittavat työnsä 1.3.2022, jolloin konkreettisesti otetaan iso askel kohti uutta hyvinvointialuetta. Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä tulevaisuudessa. Hyvinvointialueelle kuuluvat kaikki 27 varsinaissuomalaista kuntaa, sairaanhoitopiiri, erityishuollon palvelut sekä pelastuslaitos. Uusi hyvinvointialue tulee olemaan noin 23 000 asiantuntijan uusi työpaikka.

Valmistelutoimielimet aloittavat työnsä ja valmistelun kohti valmista organisaatio ja päätöksentekorakennetta. Nyt on päätetty, että hyvinvointialueelle tulee siis viisi lautakuntaa: 1) kansalliskielten lautakunta, 2) lasten ja nuorten lautakunta, 3) työikäisten lautakunta, 4) ikääntyneiden lautakunta ja 5) pelastuslautakunta. Tämän lisäksi hyvinvointialueelle tulee myös tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukunta (TKIO).

Vuoden 2021 kesäkuussa hyväksytyssä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) tuodaan esille, miten hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös vastata sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksesta, tutkimuksesta, kehittämistoiminnasta ja innovaatiotoiminnasta. TKIO-neuvottelukunnan yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi tuleekin koordinoida hyvinvointialueella tehtävää tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa. Hyvinvointialueen näyttöön perustuvan päätöksenteon ja hyvän hoidon kulmakivenä tulee olla juuri laadukas TKIO-toiminta. Tutkimus ja kehittämistoiminta on iso osa tulevan hyvinvointialueen toimintaa, jossa päätöksenteon pohjana tulee olemaan vaikuttavat ja kustannustehokkaat menetelmät, niin kliinisessä päätöksenteossa kuin poliittisen päätöksenteon pohjana.

Hyvinvointialueemme toimii niin huippututkimuksen kuin kehittämistoiminnan alustana sekä oppimispaikkana alueen tuhansille lääketieteen, terveystieteen ja sosiaalipuolen opiskelijoille, mm. lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosionomit ja sosiaalityöntekijät (ja monet muut ammattiryhmät), tekevät opiskeluidensa aikana työssäoppimisen jaksoja hyvinvointialueen eri pisteissä. Meidän tulee tarjota alan opiskelijoille hyvät olosuhteet ja mahdollisuudet oppia ja näin myös opintojen aikana jo saada arvokasta kokemusta työelämästä. Vallitsevan työvoimapulan takia on ensiarvoisen tärkeää, että alueen korkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat tulevat ammattilaiset jäävät meidän hyvinvointialueellemme töihin ja myös sitoutuvat tuleviin työpaikkoihinsa.

Meidän tulee ottaa heti aktiivinen rooli hyvinvointialueen kehittämisessä tutkittujen, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden toimenpitein jalkauttamiseksi. Samalla tulee tehdä aktiivista yhteistyötä kuntien kanssa, jossa terveyden edistämisen tärkeää ruohonjuurityötä tehdään jatkossakin. Hyvinvointialueen tulee tehdä selvä TKIO-strategia ja suunnitella toimintaa sen pohjalta, kuntia ja kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta. Päämääränä on tietenkin se, että asiakas, potilas saa parhaan mahdollisen tutkittuun tietoon pohjautuvan avun itselleen.  

Mari Lahti

terveystieteiden tohtori, aluevaltuutettu, SDP:n Varsinais-Suomen piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja