Miika Tiaisen puhe puoluevaltuuston kokouksessa

Ajankohtaista

Hyvät ystävät,

haluan kiittää ensinnäkin hienosti onnistuneesta puolueen vaaliohjelman julkaisutilaisuudesta sekä itse vaaliohjelmasta vastanneita. Vaaliohjelmamme on hyvä, kattava ja ennen kaikkea tiivis paketti, jonka turvin kunnissa on helppoa jatkaa hyvin alkanutta vaalityötä.

Tällä viikolla saimme hienoja uutisia, kun Trans ry:n ja kansalaisaktivistien käynnistämä OikeusOlla-kansalaisaloite saavutti alle kahdessa päivässä vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan, ja etenee nyt eduskuntaan. Aloitteen tavoitteena on saada nykyiseen translakiin vielä hallitusohjelmaa kunnianhimoisemmat kirjaukset ja turvata esimerkiksi lasten ja nuorten itsemääräämisoikeus.

Aloitteen läpimeno on tärkeä muistutus siitä, miten kansalaisten joukkovoimalla voidaan poliittiseen keskusteluun tuoda puoluepoliitikan ohi asioita, jotka eivät järjestelmän vajavaisuuksien vuoksi tunnu muuten etenevän. Samalla se haastaa meitä ja puolueita ylipäätään pohtimaan sitä, miten kansalaisten osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon voitaisiin entisestään vahvistaa.

Aloitteen viesti on selvä: hallituksen tulee määrätietoisesti edistää hallitusohjelmaan kirjattua translain uudistusta. Samalla toivon, että meidän päättäjämme pyrkisivät kääntämään vielä valmistelussa ne kuuluisat kivet ja etsimään yhteistä tahtoa sille, josko uudistuksesta saataisiin vielä ohjelmaan kirjattua kunnianhimoisempi.

Jos transihmiset ovat kautta historian jääneet julkisessa keskustelussa paitsioon, on meidän syytä myös pohtia sitä, mitkä ihmisryhmät ovat pitkittyneen koronakriisin aikana jääneet turhan vähälle huomiolle ansaitsemaansa arvoon nähden. Iltalehden toimittaja Sami Koski nosti hyvin perjantaisessa näkökulmassaan esiin sen, että koronakriisin suurin lasku on tullut kaikkien pienituloisimpien maksettavaksi. Koski jopa esittää, että duunarit on unohdettu koronakriisissä. Tässä on paljon totuutta. Niin mediassakin kuin politiikassakin kriisin hoidon näkökulma on usein ollut varsin keskiluokkainen.

Olisi syytä muistaa useammin, että etätyö ja etäisyyden pitäminen ei monille ole mikään vaihtoehto. Palvelu- ja hoiva-alojen ammattilaiset, kuten kaupan kassahenkilöt, sairaanhoitajat, kuljettajat ja kunnossapitoalan ammattilaiset joutuvat päivittäin olemaan tekemisissä ison ihmismäärän kanssa. Ilman näiden ihmisten panosta Suomi ei pysyisi pystyssä. Toivon, että hallitus kehysriihessään tekisi esityksiä, joilla huomioitaisiin duunarialojen ihmisten hyvinvointi ja työllisyyden edellytykset vielä entistäkin paremmin.

Omassa kuplassani on viime aikoina puhututtanut myös kahden muun ihmisryhmän tilanne: opiskelijoiden ja kulttuuriväen. Opiskelijat ja nuoret ylipäätään ovat kriisin aikana joutuneet ahtaalle, kun pääsyä normaalin sosiaalisen verkoston ja oppilaitosten arjen piiriin ei ole ollut. Minua harmittaa, että joudun sanomaan näin, mutta etenkin korkeakoulut ovat kriisin aikana epäonnistuneet tehtävässään turvata kaikille mielekäs opiskeluympäristö. Opiskelijat ovat jo yli vuoden olleet käytännössä oman onnensa nojassa. Eikä meidänkään viestimme opiskelijoiden tueksi tehdyistä päätöksistä ole ollut tarpeeksi selkeää.

Erityisesti kulttuurialan ja freelancerien tilanne huolestuttaa minua kovasti. Alan ahdingosta ja ihmisten pahoinvoinnista on kantautunut pysäyttäviä kertomuksia, jotka meidän täytyy ottaa vakavasti. Julkisuudessa keskustelua on käyty paljon esimerkiksi Tanskan mallista, jolla itsensätyöllistäjien tulonmenetyksiä on kompensoitu varsin kattavasti. Kriitiikkiä on kohdistettu hallitukseen myös varsin rajulla kädellä. Siksi olinkin oikein iloinen lukiessani puoluevaltuuston kannanottoluonnoksen, jossa nämä ongelmat tunnustetaan kattavasti ja vaaditaan pikaista ratkaisua tilanteeseen. Yhdyn siihen täydestä sydämestäni.

Tiedän, että monetkaan näistä esittämistäni ongelmista eivät suoraan ole meidän vastuullamme olevien hallinnonalojen alla. Pääministeripuolueena meiltä kuitenkin odotetaan vielä hieman enemmän kuin muilta hallituspuolueilta. Siksi toivon, että meidän edustajamme olisivat aktiivisesti tulevissa keskusteluissa etsimässä näihin kysymyksiin ratkaisuja ja kirittämässä koko hallitusta.

Lopuksi haluan toivottaa meille kaikille oikein paljon iloa vaalityöhön! Lähdemme kohti kuntavaaleja hyvistä asetelmista – syytä synkistelyyn ei nyt ole. Kun keskitämme kaiken tarmomme omaan tekemiseen ja siitä viestimiseen, tulee lopputuloskin olemaan hyvä.