Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tammikuussa, mutta koko sote-uudistus ei suinkaan ole vielä valmis. Sote-uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on mm. turvata tulevaisuudessakin yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, panostaa hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä varmistaa riittävä henkilöstön saatavuus. Ei voida ajatella, että tehdään kuten aina ennenkin, koska siihen ei ole koko Suomessa rahaa tai henkilöstöä saatavilla. 

Jutta Varjus kertoi 16.9. Turun sanomissa, että kunnissa on ollut jo kaikkein kustannustehokkaimmat ja inhimillisimmät ratkaisut käytössä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Varsinais-Suomi on yksi koko Suomen pirstaleisimmista maakunnista ja se on näkynyt esimerkiksi siinä, että eri kunnissa on otettu erilaisia malleja ja ratkaisuja käyttöön. Luonnollisesti on etsittävä nyt ne kaikkein toimivimmat käytännöt ja jalkauttaa ne joka puolelle maakuntaa. 

Varjuksen tekstissä kerrotaan, että laboratoriopalvelut olivat aikaisemmin toimivat, kun näytteitä analysoitiin Somerolla. Asiakkaalle ei ole oleellista, missä sitä näytettä analysoidaan, vaan että hän pääsee sujuvasti lähipalveluna näytteenottoon. Somerolle pääsee ajanvarauksella näytteelle alle viikossa (tilanne 15.9.), joka on siis yksi Varhan lyhimmistä näytteenottojonoista. Tosin nythän somerolaiset voivat mennä mihin tahansa laboratorioon, jos haluavat vaikka työmatkalla käydä laboratoriossa. Sanoisimme, että tämä on parannus aiempaan verraten. 

On myös asioita, jotka eivät ole mennyt kaikilta osin hyvin, tai edes meidän luottamushenkilöiden toivomalla tavalla. Olemme painottaneet, että vanhoja hyviä toimintamalleja ei saa hävittää, ennen kuin uudet ratkaisut on otettu käyttöön. Valitettavasti olemme nähneet myös tätä, ja osittain selittävänä tekijänä on ollut henkilöstöpula tai uuteen organisaatioon kohdennetut vaatimukset. Esimerkiksi AVI näkee Varhan niin suurena, että sen on kyettävä hoitamaan asioita kaikkien säädösten ja määräysten mukaisesti, kun pienet paikkakunnat ovat voineet aiemmin toimia joustavammin. Näistä asioista neuvotellaan myös AVI:n kanssa. 

Myöskään Varjuksen mainitsema lääkäripula ei ole syntynyt hetkessä, eikä siitä voi syyttää Varhaa. Lääkäreitä ei saada kaikkiin Varhan toimipisteisiin enää edes vuokraamalla. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon vakava henkilöstöpula vaatii laajoja ratkaisuja ja ennen kaikkea alan houkuttelevuutta pitää nostaa. Yhtenä isoimpana murheena kuitenkin näemme rahoituksen puuttumisen, koska se on jo lähtökohtaisesti hyvin tiukka. Rahoituksen piti perustua niihin todellisiin kustannuksiin, joita kunnissa oli aikaisempina vuosina ollut. Kuitenkin kuntien alibudjetointi, koronapandemiasta johtuva hoitovelka, koronapandemian hoitoon saadun rahoituksen väheneminen sekä kasvavat henkilöstökulut, vuokrakustannukset ja inflaatio ovat painamassa hyvinvointialueiden rahoitusta entistä pahemmin pakkaselle. Mitään merkkejä siitä, että istuva hallitus haluaisi turvata palvelut, ei ole. Orpon hallitusohjelmassa hyvinvointialueille on asetettu noin 1,3 miljardin uusi säästötavoite vuoteen 2027 mennessä. Tämä yhtälö on osaltaan mahdoton, kun väestön ikääntyessä myös palvelutarpeet kasvavat. Samalla rahalla ei siis voida mitenkään olettaa, että näitä täysin samoja palveluita järjestetään. 

Niina Alho

Varha hallituksen 2. varapuheenjohtaja 

Riitta Lehtinen

Varha varavaltuutettu