
Ihmettelyä aiheuttaa viime päivien hyvinvointialueiden valtuustoista käyty keskustelu. Keskustelun avasi kansanedustaja Ville Valkonen ja häntä komppasi omalla ajatuksellaan ministeri Kaisa Juuso. Keskeisellä ajatuksella lopettaa demokraattiset hyvinvointialueiden valtuustot, eli pienentää kansalaisdemokratiaa.
Olen täysin varma, jos hyvinvointialueiden valtuustot lopetetaan, niin tällä ei ratkaista mitenkään hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa. Onko niin, että tämän jälkeen hyvinvointialueen hallitus tulee olemaan kuten säätiöt, jotka täydentävät itse itseään. Eli haetaan pääsyä ulos demokraattisesta järjestelmästä kansalaisten hyvinvoinnin hoidosta ja huolenpidosta. Kun olisimme ilman hyvinvointialueen valtuustoa, niin olisiko hyvinvointialueen hallituksen valvojana Suomen eduskunta, jonka edustajat istuvat hyvinvointialueiden hallituksissa. Ottako Suomi Orbanista mallilla?
Hyvinvointialueiden perusongelma ei ole valtuustot tai edes niiden koot. Olisiko syytä katsoa niiden valtuustojen ammatillista taustaa, löytyy mm. lääkäriä, sairaanhoitajaa, sosiaalialan työntekijää. Puuttuu suuri joukko todellisia palvelujenkäyttäjiä päätöksenteossa. Päättäjät ovat oman ammattialan asioista, jopa lähellä työsuhde-ehtoihin liittyviä. He eivät ole tietenkään esteellisiä, koska ovat demokraattisesti valittu vaaleilla, se on demokratiaa. Mielestäni moraalisesti on. Opettaja on esteellinen esimerkiksi kunnan koululautakuntaan lainsäätäjän mukaan, joka tuntuu ristiriitaisella.
Sitten tämä kerkeävä joukko, kansanedustajat, joilla tuntuu olevan aikaa hoitaa niin kunnallisia, maakunnallisia, hyvinvointialueen luottamustehtäviä, jopa kansainvälisiä asioita saman aikaisesti. Rohkenen epäillä, että nämä asiat eivät tule kunnolla hoidettua, jos samaa henkilö pystyy jakaantumaan näin paljon. Sama henkilö istuu samoissa elimissä, joten uskallan sanoa heitä multiosaajiksi.
Vaikka Viron väkiluku on 1,3 miljoona, siellä järjestelmä on se, ettei henkilö voi hoitaa kuin yhtä luottamustehtävää. Onpa huomattava sekin, että Virossa on kaupungin johto melko usein poliittinen päätoimi. Olisiko niin, että meillä Suomessa löytyy huomattavasti vähemmän hallinnon osaajia suhteessa väkilukuun, kuten esimerkiksi Virossa. Vai onko meillä Suomessa tapahtunut yksinkertaisesti vain vallan keskittymistä.
Pertti Pokki
Laitila (SDP)
9. kauden valtuutettu
Kirjoitus julkaistu Uudenkaupungin sanomissa 31.8.2024
Jaa tämä artikkeli