Olemme kohta yhtä pahassa työttömyystilanteessa kuin 90-luvun laman aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrä esimerkiksi Turussa on noin 3000 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on jo yli neljänneksen. Tilastojen mukaan pahimmillaan jopa puolet pitkään työttömänä olleista voivat olla henkilöitä, jotka tarvitsevat ensisijaisesti aivan muita toimenpiteitä kuin työllistymispalveluita, siis esimerkiksi sairauslomatodistuksen tai eläkepäätöksen. Tällä hetkellä nämä ihmiset käyttävät samoja palveluita kuin ne, jotka tarvitsevat vähän tai ei lainkaan toimia työllistyäkseen sekä ne, jotka työllistyvät esimerkiksi uudelleenkoulutuksella. Tämä puolestaan johtaa siihen, että palvelut ruuhkautuvat eikä lopulta kukaan saa tarvitsemaansa palvelua. Tästä taas seuraa niin tarpeetonta inhimillistä kärsimystä kuin myös tarpeettomia kustannuksia kunnille. Esimerkiksi Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle oli viime vuonna noin 13 miljoonaa euroa.

Työttömien työllistämisen parissa työskentelee useita eri tahoja, jotka eivät välttämättä tiedä paljonkaan toistensa tekemisistä. Tämä johtaa helposti siihen, että työllistyminen vaikeutuu, työllistymiseen kuluva aika pitenee ja työttömän tilanne alkaa tuntua sietämättömältä. Pahinta on, että yhteiskunnan resursseja ei käytetä järkevästi. Kuntien kannalta kustannuksia kasvattavat myös tulossa olevat lainsäädäntöuudistuksen, pitkäaikaistyöttömien siirtäminen kuntien vastuulle ja työmarkkinatuen käytäntöihin tulevat muutokset. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä kasvaa todennäköisesti kolmasosalla viime vuoteen nähden jos mitään ei tehdä.

Kunnissa tulisikin nyt tarkastella työllistämispalveluita uudesta näkökulmasta. Työnjakoa eri toimijoiden välillä on selkiytettävä, jotta asiakasta pystytään palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla ja ilman päällekkäistä työtä. Työtapoja tulee myös tarkastella ja tarvittaessa muuttaa, jotta palvelu on tuloksellisempaa. Lisäksi on luotava omat, erilliset palvelunsa niille pitkäaikaistyöttömille, joiden työllistymisen tiedetään olevan lähes mahdotonta ilman pitkäaikaisia muita toimenpiteitä. Näin vapautetaan työllistämispalveluiden resursseja niiden käyttöön, joiden työllistymistä niillä oikeasti edesautetaan.

Ennakkoluulottomasti tulee myös selvittää ja rakentaa yhteistyötä yrittäjien kanssa. Jos järjestelmä palvelee samanaikaisesti sekä työnhakijoiden että yritysten tarpeita, on sillä parhaat mahdollisuudet toimia. Työllistämispalveluiden pitää jalkautua eli mennä sinne missä työnhakijat ja yritykset ovat ja rakentaa konkreettisia polkuja näiden kahden tahon välille.

Työllisyyden parantaminen on kaikkien etu: niin työnhakijoiden, kuntien kuin veronmaksajienkin, sillä tunnetusti työ on parasta sosiaaliturvaa ja työllisyyden parantamisella turvataan hyvinvointivaltion rahoitus jatkossakin.

Varsinais-Suomen Sos.dem. Piiri
Piirihallitus