Me paraislaiset saimme Sanna Marinin hallitukselta jättipotin, kun se hyväksyi rahoituksen Saaristotien siltojen uusimiseen ja kantavuuden nostoon. Kauan kaivattu päätös oli saaristokaupunkimme tulevaisuudelle ja elinvoimalle huipputärkeä. Onkin lohdullista nähdä siltojen jo hahmottuvan ikään kuin puisina mallikappaleina.

Emme useinkaan tule ajatelleeksi, että Parainen olisi strategisesti tärkeä Suomelle. Rakennustuoteteollisuuden – sementin ennen kaikkea – tehtaiden sijainti kaukana maamme itärajasta ja lännessä laajan saariston suojaamana on nimittäin Suomelle myös turvallisuustekijä. Tällä on epäilemättä ollut merkitystä siltojen rahoitusta koskevassa päätöksenteossakin. Koko paikallinen rakennustuoteteollisuus eli Finnsementti, Nordkalk, Paroc, Panels ja Weber on osa sitä kivijalkaa, jonka varaan Suomi on rakennettu. Sellaisena se on myös osa Suomen tulevaisuutta. Toivottavasti hallituksen siltapäätös tukee yrityksiä toiminnan kehittämisessä ja pysymistä kaupungissamme.

Samaan aikaan yhteyksiä ulommaksi saaristoon on parannettu ottamalla käyttöön yhä suurempia ja ympäristölle ystävällisempiä lauttoja. Sujuvammat yhteydet helpottavat kauempana saaristossa asuvien elämää ja paikallista liiketoimintaa ja samalla ne helpottavat meille tärkeän vapaa-ajan asutuksen ja turismin mukanaan tuomia ruuhkia.

Mutta toisaalla on aika ajanut Saaristotien ohi etenkin välillä Paraisten keskusta – Kaarina. Saman suuruusluokan liikennemäärille on Suomessa muualla rakennettu lähes moottoritien tasoisia teitä. Ehkä olemme olleet vähän sisäänpäin kääntyneitä eikä myöskään lounaissuomalaiseen vaatimattomaan tyyliin ymmärretty tässä asiassa olla ajoissa reippaasti ajamassa omaa etuamme. Siksi nyt, siltojen jälkeen, meidän on otettava seuraavaksi tavoitteeksi Paraistenväylä, suora yhteys Kirjalan sillalta Kuusiston läpi ja Kuusistonsalmen yli Kaarinan Kurkelaan. Paraistenväylän ensimmäinen osa eli Kurkelan ja Helsingin moottoritien välihän on rakennettu jo vuosia sitten.

Joku voi kysyä, että autoilunko varaan tässä tulevaisuutta rakennetaan. Vastaus on perusteltu ”kyllä”. Sillä maailma, ihmisten, meidän ja meidän lastemme hyvinvointi tulee tulevaisuudessakin edellyttämään ihmisten ja tavaravirtojen liikkumista. Käyttövoiman vaihtuminen lievittää sen kielteisiä seurauksia. Kun tämä liikkuminen tuskin ilmaankaan on siirtymässä, on huolehdittava maan pinnalla olevista yhteyksistä. Sujuva liikenne, yksityisautot, taksit, bussit ja tavarankuljetus luovat edellytyksiä terveelle ja aktiiviselle liiketoiminnalle. Työssäkäyntikin – molempiin suuntiin – helpottuu. Tämä kaikki luo taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja. Verotuloja? Se on sitä rahaa, jolla meidän päättäjämme tätä saaristokaupunkiamme kehittävät, sen koko laajuudelta.

Seppo Koskinen

eläkeläinen ja paikallisen sd-yhdistyksen sihteeri

Partekin ja Parocin pääluottamusmies 1986–2011