Omaishoito on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Omaishoidon palkkiosta ja muista omaishoitoa tukevista asioista kunnat ovat voineet kokolailla vapaasti päättää, kunhan lakimääräiset minimivaatimukset on otettu huomioon. Tämän seurauksena maksettavissa palkkioissa ja muissa tukimuodoissa on kuntien välillä suuria eroja. 

Sote-uudistuksen kuuluvana vuoden 2023 alussa varsinaisen toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat tullaan harmonisoimaan tehtäväkohtaisesti hyvinvointialueen korkeimman palkan mukaisiksi. Hyvä näin. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiset ja korotuksetkin ovat tarpeen. 

Sote-uudistuksessa vastuu omaishoidon järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tämä mahdollistaa etuuksien yhdenmukaistamisen maakuntatasolla. Nyt tarvitaan rohkeutta nähdä omaishoidon merkitys ja mahdollisuudet osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Sari Kehusmaan (Hoidon menoja hillitsemässä, sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2014) tutkimuksen mukaan Suomessa saavutetaan omaishoidolla vuosittain n. 2.8 miljardin euron säästö ikääntyneiden palvelujen käytössä, mikä vahvistaa omaishoidon merkitytystä ikääntyneiden hoidossa. 

Vaikka laki ei sitä edellytä, tulisi myös omaishoitajien palkkiot ja muut etuudet harmonisoida hyvinvointialueilla saman periaatteen mukaisesti kuin työtekijöidenkin palkat, jolloin palkkiot ja muut etuudet korotettaisiin alueen kunnissa olleen korkeimman tason mukaisiksi. 

Simo Paassilta

kunnallisneuvos, Salon kaupunginhallituksen jäsen (sd), V-S:n hyvinvointialuevaltuuston jäsen, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja