Varsinais-Suomessa toimii yhteensä yli 900 sote-järjestöä ja säätiötä. Nämä järjestöt toimivat esimerkiksi: lastensuojelun, lastenhoidon ja vanhemmuuden tukemisen tehtävissä, sairauteen ja vammaan liittyvien potilasryhmien parissa, eläkeläisten parissa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, työllisyyden ja työllistämisen edistämisessä sekä päihde- ja huumeriippuvuuden ehkäisyssä.  On sanomattakin selvää, että suurin osa näistä lukuisista järjestöistä on varsinaissuomalaisille monella tapaa tärkeitä.

Ennen hyvinvointialueiden aloitusta kunnat ovat tukeneet monia näitä järjestöjä toiminnassaan. Varhan aloituksen jälkeen on järjestöavustuksia myönnetty Varhan toimesta sellaisille toimijoille, joiden ydintoiminnot tukevat Varhan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita. Aluevaltuusto varasi vuodelle 2023 yhteensä 3 miljoonaa euroa järjestöavustuksiin. Järjestöjä kuitenkin ohjeistettiin hakemaan vain samoja summia, mitä kunnatkin ovat niille aikaisemmin myöntäneet ja Varha jakoikin alkuvuodesta 2,5 miljoonaa avustuksia järjestöille.  Kuitenkin samaan aikaan ovat inflaation vaikutukset olleet myös järjestötoiminnassa näkyvät. Kaikki ne järjestöt jotka joutuvat maksamaan vuokria, energia- ja henkilöstökuluja tai jotka joutuvat hankkimaan aineita ja tarvikkeita, ovat kohdanneet vuoden kuluessa taloudellisia vaikeuksia. SDP:n aluevaltuustoryhmä esitti helmikuun aluevaltuustossa, että avustuksia myönnettäisiin vielä uudella haulla, koska järjestöjen toimintakulut olivat nousseet ja monella toiminnan jatkuminen oli vaakalaudalla.

Kokonaan uusi avustushaku olisi kuitenkin prosessina ollut työläs. Sen sijaan Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto sai elokuussa päätettäväkseen 6,3% indeksikorotuksen jaettuihin järjestöavustuksiin. Jaosto kuitenkin päätyi SDP:n esityksestä tukemaan 10% korotusta kaikkiin avustuksiin. Tämä tarkoittaa yhteensä 250 000€ lisäavustuksia ja ero viranhaltijoiden esityksen loppusummaan on 96 000 euroa. Koko järjestöavustuksiin varattua summaa ei edelleenkään oltaisi jakamassa. Nyt kuitenkin hyvinvointialuejohtajan sijainen Antti Parpo on käyttänyt päätökseen otto-oikeutta ja haluaa tuoda asian vielä aluehallitukseen päätettäväksi.

On lyhytnäköistä ja taloudellisesti kannattamatonta säästää järjestöavustuksista. Tutkimuksen mukaan järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitetulla yhdellä eurolla saadaan noin kuusinkertainen tuotos, yhtä työtuntia kohden laskettua (Laasanen, Juhani 2011 Helsingin yliopisto, Ruralia-insituutti). Aluehallituksen tulisikin nähdä tämä kannattava panostus ja päätyä edelleen tukemaan järjestöjä 10% lisäavustuksella.  Ja siksi hyvinvointialueen kannattaa punnita tarkoin myös vuoden 2024 talousarvion laadinnassa, millaisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voimme alueen asukkaille turvata järjestötoiminnan kautta kustannustehokkaasti.

Niina Alho

aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja

Kristiina Hellsten 

aluehallituksen jäsen

Ari Korhonen

aluehallituksen jäsen, SDP aluevaltuustoryhmän pj.