Kuntavaalien alla uutisoitiin haasteista saada mukaan vaaleihin ehdokkaita. Syitä löydettiin koronan lisäksi ajanpuutteesta ja poliittisen keskustelun lisääntyneestä provokatiivisuudesta. Häirinnästä ja uhkailustakin puhuttiin.

Tiedotusvälineissä ja etenkin sosiaalisessa mediassa törmää näihin ilmiöihin suhteellisen usein. Poliitikot saavat osakseen mitä rumempia vitsejä, loukkauksia ja lempinimiä. Keskustelu ei välillä oikein tunnu tuottavan minkäänlaista synergiaetua. Oikeastaan se vaikuttaa olevan jonkinlaista kummallista nykyajan viihdettä. Koronapandemia pahensi asiaa entisestään.

Minulla oli samoja epäilyksiä lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan. Millaista olisi olla poliitikko? Kuinka paljon päättäjänä joutuisi herjausta tai häirintää kohtaamaan? Aina löytyy joku, joka on päätöksiisi tyytymätön ja löytää toiminnastasi ja persoonastasi virheitä.

Ei pestissä helpolla pääsisi. Se edellyttäisi sitkeyttä, itsevarmuutta, älykkyyttä ja hiukan röyhkeyttäkin. Niin ja esiintymistaitoja, pitäisi osata olla vakuuttava. Ei sovi olla liian hyvännäköinen, muttei epäviehättäväkään. Koulujakin pitäisi olla käynyt ollakseen uskottava.

Mietin ehdokkuuttani vuosia. Olen herkkä, enkä pidä esiintymisestä. Verkostoituminen ja small talk tuntuvat lähinnä vaivaannuttavilta. En välitä auktoriteeteista tai hierarkia-ajattelusta.

Halusin auttaa. Vaikuttaa. Ymmärtää.

Tänä vuonna lopulta otin haasteen vastaan ja lähdin ehdolle. Minut valittiin valtuutetuksi ensimmäisellä yrittämällä ja nyt toimin kunnanhallituksen jäsenenä ja edustajana monessa tärkeässä tehtävässä. Haastavaakin on ollut, mutta päätös lähteä mukaan oli oikea. Tapaamani ihmiset ovat olleet mahtavia ja kokemukset opettavaisia.

Ymmärsin, että vain heittäytymällä kohti tuntematonta, voi saavuttaa jotakin itselleen tärkeää. Ollakseen rohkea, täytyy uskaltaa olla myös haavoittuva. Ehkä politiikka tarvitseekin loppujen lopuksi ”minun kaltaisiani” lisää – erilaisia ja eri taustoista tulevia ihmisiä. Herkkiä ja vahvasti tuntevia. Vähän hassujakin.

Näitä teemoja ja monia muita asioita tulen pohtimaan osana kolumniani ”Uuden kuntapäättäjän silmin”. Kerron kokemuksistani ja siitä, mitä ja miten niistä opin ja erilaisista haasteista selviydyn.

Uuden kuntapäättäjän silmin,
Erika