Maija Salo: Vammaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet kunnissa

Kirjoituksia

Neljä vuotta voimassa olleessa Kuntalain 28 §:ssä on kerrottu vammaisten henkilöiden sekä heidän omaistensa ja järjestöjensä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kunnassa. Edellä mainittujen asioiden varmistamiseksi kunnanhallituksen on pitänyt asettaa vammaisneuvosto kuntaan, mikä voi olla myös yhteinen useamman kunnan kanssa. Kunnanhallituksen on huolehdittava myös vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.  Perusturvakuntayhtymä Akselin alueen kunnat ovat asettaneet yhteisen vammaisneuvoston, joka aloitti tänä syksynä uudella kokoonpanolla kuntavaalien jälkeen.

Edellä mainitun Kuntalain mukaan Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Miten tämä todellisuudessa toteutuu kunnissa? Koska saman sisältöinen teksti löytyy myös vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston kohdalla Kuntalaista, lienee syytä tarkastella asiaa yhdenvertaisuuden kautta.

Monissa kunnissa määritellään hallintosäännöissä siitä, kenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kuntien toimielinten kokouksissa. Toimielin voi myös itse päättää asiasta kokouksessaan. Maskussa valtuuston kokouksessa on hallintosäännön mukaan vammaisneuvoston nimeämällä edustajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus, kuten myös vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston edustajallakin. Mynämäellä valtuuston kokouksissa em. oikeus on vain nuorisovaltuuston edustajalla, kuten myös Nousiaisissa. Lautakuntien ja hallitusten kokouksiin osallistumisoikeuksissa on myös eroavaisuuksia eri kunnissa.

Jotta vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä huolehdittaisiin, tulisi edellä kerrotuilla vaikuttajaelimillä olla myös yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia kunnissa. Tällä hetkellä Akseli-kuntien vammaisneuvosto toimii täysin vapaaehtoisvoimin, ilman esittelijä- tai viranhaltija-apua. Maskun vanhusneuvostolle ja nuorisovaltuustolle on nimetty avustajat kokouksiinsa. Mynämäen vanhusneuvosto saa apua Perusturvakuntayhtymä Akselista. Onko oikein, että yksi vaikuttajatoimielin on jäänyt vaille kuntien apua? Vammaisneuvosto käyttää omia tietokoneitaan ja tulostimiaan tällä hetkellä ja tiedonvaihto kuntiin päin tapahtuu yksinomaan vapaaehtoisvoimin. Olisiko vihdoin aika ottaa myös vammaisten edustus heitä koskevissa asioissa jo ennalta huomioon ja antaa heille käytännön apua neuvoston toimintaedellytysten parantamisessa? Milloin kaikissa Akseli-kunnissa otetaan vammaiset mukaan päätöksentekoon yhdenvertaisesti kuten Kuntalaki edellyttää? Miten muissa kunnissa huomioidaan vammaiset ennen päätöksentekoa?

kirjoittaja on SDP:n kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Maskusta