Mistä aluevaaleissa on kyse? Toimivasta ja turvallisesta arjesta, vastaa Aki Lindén

Kirjoituksia

Marke on kaatunut pihamaalla ja satuttanut nilkkansa. Yusufin hammas on lohjennut ja Tero taas tarvitsisi keskusteluapua, jotta arjen paineet eivät kasvaisi liian suuriksi. Sanna ja Topi ovat vastasyntyneen vauvansa kanssa uuden elämänvaiheen edessä, sama tilanne on Stiinalla. Lindströmin perheen kodissa taas syttyi pieni tulipalo, jonka taltuttamiseen tarvittiin apua.

Kun apua tarvitaan, yhteiskunta auttaa. Kaikkiin näihin tilanteisiin ja moneen muuhun tarpeeseen palveluita tuottavat jatkossa hyvinvointialueet. Palveluiden laadusta ja päättäjistä päätät sinä, äänestämällä ensi tammikuun aluevaaleissa.

Uusille hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimen järjestäminen. Käytännössä alueet siis vastaavat esimerkiksi vaikkapa lääkärin ja terveydenhoitajan palvelujen, sairaaloiden, lastensuojelun, ikäihmisten asumispalvelujen, mielenterveyspalveluiden, ja vammaispalveluiden järjestämisestä.

Hyvinvointialueita on Suomessa kaikkiaan 21. Varsinais-Suomen maakunnan kunnat muodostavat näistä yhden. Alueiden ylintä valtaa käyttävät aluevaltuustot, jotka päättävät siitä, miten palvelut järjestetään.

”Ensimmäistä kertaa Suomessa valitaan nyt suorilla vaaleilla kaikkien näiden palvelujen tulevat päättäjät. Aikaisemmin esimerkiksi sairaalapalvelut on järjestetty kuntayhtymien toimesta. Suurimpien alueiden, kuten Varsinais-Suomen, budjetit tulevat olemaan kahden miljardin euron luokkaa, joten valittavat päättäjät päättävät suurista rahoista”, kansanedustaja ja sote-alan asiantuntija, lääkäri Aki Lindén valottaa.

Historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Äänestää voi ketä tahansa ehdokasta omalla hyvinvointialueella. Vaalien tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti: jokainen uusi päättäjä edustaa siis koko aluetta, ei omaa kuntaansa.

Lopullisesti sote- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta alueiden järjestettäväksi 1.1.2023. Uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja, jotta jokainen maamme asukas saisi niitä laadukkaasti ja tasapuolisesti.

”Hyvinvointialueilla SDP tavoittelee sitä, että hoitojonot lyhenevät – niin sairaaloissa kuin terveyskeskuksissa. Hammashuollon tulee laajentua nykyisestä ja ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava enemmän. Liioin ei sovi unohtaa vanhuspalveluiden riittävää henkilöstömäärää ja vaikeassa asemassa olevien perheiden palveluita, kertoo Aki Lindén puolueen keskeisimmistä tavoitteista.

Uudet aluevaltuustot käyttävät suurta valtaa suunnitellessaan, minkälaiseksi kunkin uuden alueen toimintamallit muodostuvat.

”Kysymys on siitä, että näille alueille muodostetaan toimiva organisaatio. Julkisesti tuotettujen palveluiden lisäksi voidaan hyödyntää myös kolmannen sektorin, että yksityisen tuottamia palveluita. Kaiken keskiössä tulee olla ihmisten turvallinen arki”, Lindén muistuttaa.

Sanna Marinin hallitus on edistänyt ihmisten hyvinvointia esimerkiksi luomalla seitsemän päivän hoitotakuun kiireettömään hoitoon ja nostanut hoitajamitoitusta. Tästä tulevien päättäjien on tärkeää jatkaa – kaikilla hyvinvointialueilla. SDP on Varsinais-Suomessa nimennyt jo 77 hyvää ehdokasta tätä työtä tekemään. Loput ehdokkaat nimetään marraskuun aikana.

Vaalien tärkeät päivämäärät

  • Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.2022
  • Ennakkoäänestys ulkomailla 12.–15.1.2022
  • Vaalipäivä 23.1.2022

teksti: Miika Tiainen