Tulevina vuosina edessä on useampien vuosien vaaliputki valtakunnallisia vaaleja. Demariopiskelijoissa tällaiseen vaaliputkeen on totuttu, sillä jokainen vuosi on opiskelijaliikkeessä vaalivuosi ja jokainen syksy vaalisyksy. Tänä vuonna edustajistovaalit järjestetään kaikissa ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa sekä ylioppilaskunnissa Tamperetta ja Helsinkiä lukuun ottamatta.

Edustajistovaalit ovat keskeinen osa opiskelijaliikkeen demokratiaa. Vaaleissa kuitenkin on joka vuosi omat haasteensa. Äänestysprosentti on alhainen, erityisesti opiskelijakunnissa, ehdokashankinta haastavaa, erityisesti poliittisilla järjestöillä ja keskustelua usein käydään asioista, joihin opiskelijajärjestöt eivät pysty välttämättä vaikuttamaan. Vaaleissa on siis monia samoja haasteita kuin tammikuun aluevaaleissa. Äänestäjät eivät tiedä, mistä äänestetään, ehdokkaiden saaminen on hankalaa, kampanjointiaika on lyhyt ja keskustelua niissäkin luultavammin halutaan varsinkin oppositiopuolueista ohjata epäolennaisuuksiin.

Edustajistovaaleista tekevät omalaatuiset sen, että demariopiskelijat kisaavat ehdokkaista ja äänistä muiden poliittisten listojen lisäksi myös poliittisesti sitoutumattomien tiedekunta, ainejärjestö ja osakuntalistojen kanssa. Poliittisten ja ei-poliittisten listojen valtasuhteet vaihtelevat korkeakoulusta toiseen, mutta lähtökohtaisesti sitoutumattomat listat ovat monella tapaa etulyöntiasemassa. Ei-poliittiset opiskelijajärjestöt pääsevät uusiin opiskelijoihin käsiksi aina heti opintojen alkaessa erilaisissa uusien opiskelijoiden tapahtumissa. Lisäksi poliittisten järjestöjen toiminta on monissa korkeakouluissa rajoitettua kampuksella ja opiskelijatapahtumissa. Yliopistoissa poliittisilla listoilla on pitkät perinteet, mutta ammattikorkeakouluissa ne ovat yhä melko harvinaisia.

Poliittiset listat ovat kuitenkin erittäin tärkeitä opiskelijaliikkeen demokratian kannalta. Poliittiset listat tarjoavat selkeät arvoiltaan yhtenäiset vaihtoehdot ja listan ehdokkaan ovat sitoutuneet edistämään yhteisiä tavoitteita ja arvomaailmaa selkeämmin kuin sitoutumattomien listojen ehdokkaat, joiden suurin yhdistävä tekijä on yleensä yhteinen opintoala. Poliittiset listat myös lisäävät eri aloilla opiskelevien yhteistyötä sekä kansallista yhteistyötä. Osana laajempaa valtakunnallista liikettä pystyvät poliittisten listojen ehdokkaat paremmin yhteistyöhön myös eri korkeakoulujen välillä sekä vaikuttamaan laajemmin yhteiskuntaan. Demariopiskelijoissa esimerkiksi pääsee vaikuttamaan myös pääministeripuolueeseen.

Äänestysprosentin jäädessä aina alhaiseksi on vaaleissa hyvin ratkaisevaa listan pituus. Ehdokashankinnan merkitys siis erityisesti korostuu. Turun yliopistossa listat tulee palauttaa viimeistään 6.10., joten vielä ehtii lähteä ehdolle! Jos siis olet Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen ja maksanut jäsenmaksun lähde ehdolle. Halusta lähteä ehdolle voit ilmoittaa tosy@sonk.fi

kirjoittaja on Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK:n puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen SDP:n piirihallituksen jäsen