Varhan palveluverkon visio ja palveluverkkoluonnos ovat parhaillaan kuntien arvioitavana ja kunnat ovat antamassa niistä omia lausuntojaan. On tärkeää, että näitä lausuntoja kuunnellaan aidosti. Kunnat tuntevat omat alueensa, asukkaansa ja arjen realiteetit, myös ne alueet, jotka eivät näy suurimpien taajamien tilastoissa.
Palveluverkon uudistamisessa on ymmärrettävä, että kaikkien ihmisten arki ei ole samanlaista. Kaikilla ei ole autoa, mahdollisuutta ajaa pitkiä matkoja tai läheisiä, jotka voivat kuljettaa palveluihin.
Erityisesti ikääntyneille, vammaisille ja toimintakyvyltään heikentyneille ihmisille palvelun saavutettavuus voi ratkaista sen, pystyykö palvelua tosiasiassa käyttämään vai ei.
Siksi emme voi hyväksyä ajatusta, että palvelut keskittyvät vähitellen vain suuriin taajamiin. On selvää, että palveluita on kehitettävä ja niiden järjestämisessä on huomioitava talous, henkilöstön saatavuus ja muuttuvat palvelutarpeet. Kaikkea ei kuitenkaan voida mitata vain tehokkuudella tai asiakasmäärillä. Myös matka palveluun, ihmisen arjen sujuvuus ja turvallisuus ovat osa palvelun laatua.
Varhan alueella on paljon pieniä kuntia, kyliä ja reuna-alueita, joissa asuu aivan tavallisia ihmisiä. He maksavat veroja siinä missä muutkin ja heidän tulee voida luottaa siihen, että palvelut ovat kohtuullisen matkan päässä myös tulevaisuudessa.
Hyvinvointialueen palveluverkkoa ei pidä rakentaa niin, että palvelujen keskittäminen lisää eriarvoisuutta asuinpaikan perusteella. Meidän on myös uskallettava katsoa palveluverkkoa ihmisen näkökulmasta.
Jos ikääntynyt ihminen joutuu matkustamaan kymmeniä kilometrejä yksinkertaiseen asiointiin, ei palvelu ole hänelle saavutettava vain siksi, että se on teknisesti olemassa. Digitaaliset palvelut ovat hyvä lisä, mutta ne eivät voi korvata kaikkea lähipalvelua. Kaikki eivät pysty tai halua hoitaa asioitaan digitaalisesti.
Palveluverkon suunnittelussa tarvitaan siksi erilaisia tapoja tuottaa palveluita. Kiinteän toimipisteen rinnalla voidaan hyödyntää liikkuvia palveluita, jalkautuvia työntekijöitä, ajanvarauspalveluita ja muita ratkaisuja, joilla palvelut voidaan tuoda lähemmäs ihmisiä. Tavoitteena pitäisi olla joustava palveluverkko, ei palveluiden yksinkertainen keskittäminen.
Pidämme kuntien lausuntoja tässä valmistelussa erittäin tärkeinä. Päätöksiä ei pidä tehdä vain kartan tai tilastojen perusteella, vaan yhdessä kuntien ja alueen asukkaiden kanssa. Erityisesti pienten kuntien ja reuna-alueiden ääni on saatava kuuluviin, sillä juuri siellä keskittämisen vaikutukset voivat olla suurimmat.
Hyvä palveluverkko ei tarkoita sitä, että jokaisessa kunnassa on kaikki palvelut. Se tarkoittaa sitä, että ihminen voi asuinpaikastaan riippumatta saada tarvitsemansa palvelut kohtuullisen matkan päästä ja oikea-aikaisesti.
Meidän tavoitteemme on Varha, jossa palveluita kehitetään ihmisten ehdoilla – ei niin, että ihmisten pitäisi sopeutua palveluverkon ehdoilla.
Jenni Majasuo
Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n alue-valtuustoryhmä, Ikääntyneiden palvelulautakunnan jäsen
Erika Mäkeläinen
Nousiaisten kunnanvaltuutettu, Mynämäen ja Nousiaisten vammaisneuvoston puheenjohtaja, SDP:n aluevaltuustoryhmä
Vastaa