Työpaikan menettäminen pitkän työuran jälkeen horjuttaa muutakin kuin toimeentuloa. Mistä löytyisi seuraava työ, jos oma ammatti muuttuu? Miten kouluttautua uuteen tehtävään, kun laskut pitää maksaa opiskelunkin aikana?
Uudessakaupungissa nähdään nyt myönteisiä uutisia. Valmet Automotive on aloittanut linja-autojen valmistuksen ja laajentanut yhteistyötään Patrian kanssa. Uudet tuotantosuunnat kertovat teollisuuden kyvystä uudistua, mutta eivät vielä takaa työtä aiemmin irtisanotuille.
Varsinais-Suomessa oli kuitenkin syyskuun lopussa 27 100 työtöntä työnhakijaa, 1 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden vahvistaminen on sekä ihmisten toimeentulon että julkisen talouden kysymys. Tarvitsemme investointien lisäksi mahdollisuuksia siirtyä työstä toiseen.
Siksi arvostelen Orpon hallituksen päätöksiä. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen kavensi työssä olevien mahdollisuuksia kouluttautua uuteen ammattiin ennen työttömyyttä. Vanhaa järjestelmää olisi pitänyt kehittää. Työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistaminen taas heikensi pienten työkeikkojen taloudellista kannustavuutta. VATT-tutkimuksen mukaan suojaosa lisäsi osa-aikaista työntekoa. Kelan myöhemmässä selvityksessä osa-aikatyön lopettaminen yleistyi hieman, vaikka muutosta ei voida osoittaa yksin suojaosan poiston seuraukseksi.
SDP on esittänyt suojaosan palauttamista, työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentamista ja uudistettua aikuiskoulutustukea, joka vastaisi työelämän osaamistarpeisiin. Hallitus on helpottanut avoimia korkeakouluopintoja työttömyysturvalla, mutta se ei yksin ratkaise ammatillisen alanvaihdon haasteita.
Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä. Kotimaisessa arvioinnissa koulutukseen osallistuneiden työllisyys parani keskimäärin 5–10 prosenttiyksikköä vertailuryhmään nähden. Koulutuksen pitää kuitenkin vastata alueen yritysten tarpeita.
Uudenkaupungin rakennemuutokseen on jo osoitettu valtion ja EU-rahoitusta. Nyt on seurattava, kuinka moni löytää työn tai täydentää osaamistaan. Autotehtaalla kertynyttä tuotannon, laadunvarmistuksen ja logistiikan osaamista ei pidä hukata. Työllisyyspalvelujen, oppilaitosten ja yritysten on rakennettava aiemman osaamisen varaan myös lyhyitä täydennyskoulutuksia.
Kaikki eivät palaa työhön pelkällä kurssilla. Jos terveys tai toimintakyky vaikeuttaa työn vastaanottamista, tarvitaan työllisyyspalvelujen ja Varhan yhteistyötä. Apua tarvitsevat myös ne, jotka jäävät rakennemuutostukien ulkopuolelle.
Työllisyys ei parane pelkillä velvoitteilla. Ihmisellä pitää olla mahdollisuus oppia uutta, ottaa vastaan työtä ja tulla toimeen muutoksen keskellä.
Mari Lahti
Terveystieteiden tohtori,
dosentti
Eduskuntavaaliehdokas SDP
Vastaa