Työikäisten sosiaalipalveluissa kohdataan asiakkaita, joilla on samanaikaisesti esimerkiksi talouteen,
asumiseen, mielenterveyteen, päihteisiin tai työ- ja toimintakykyyn liittyviä vaikeuksia. Erityistä tukea
tarvitsevien asiakkaiden kohdalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen vastuu palvelujen suunnittelusta ja
yhteensovittamisesta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on kehitetty työikäisten sosiaalipalvelujen yhteisiä toimintamalleja ja
sosiaalityön sekä sosiaaliohjauksen työnjakoa. Varhan palvelustrategiassa ja omavalvonnassa korostetaan
palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja henkilöstön riittävyyttä.
Työikäisten sosiaalityössä ei ole lakisääteistä enimmäisasiakasmäärää. Sosiaalihuoltolaki edellyttää
kuitenkin, että asiakkaan palvelutarve arvioidaan ja hänen tarvitsemansa sosiaalipalvelut järjestetään.
Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla sosiaalityöntekijän osallistuminen on turvattava.
Asiakasmäärien lisäksi on huomioitava asiakkaiden tilanteiden vaativuus. Esimerkiksi asunnottomuus,
mielenterveys- ja päihdeongelmat, kielivaikeudet sekä useiden palvelujen samanaikainen tarve voivat lisätä
työn kuormittavuutta. Alueelliset erot tulee ottaa huomioon henkilöstöresurssien kohdentamisessa.
Työnjaon muutoksissa on myös varmistettava, ettei sosiaalityön kuormituksen vähentäminen johda
sosiaaliohjauksen riittämättömyyteen tai ostopalvelujen tarpeettomaan lisääntymiseen.
Esitämme, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue selvittää olemassa olevia asiakas-, henkilöstö- ja omavalvontatietoja sekä aiempien kehittämistoimien tuloksia hyödyntäen seuraavat asiat.
1. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien aktiivisten asiakkaiden määrät alueittain ja niiden kehitys viime vuosina. Vertailussa erotetaan nimetyt asiakkuudet ja aktiivisen suunnitelmallisen asiakastyön asiakkuudet sekä suhteutetaan asiakasmäärät käytettävissä olevaan henkilöstötyöpanokseen.
2. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden määrä ja osuus sosiaalityöntekijöiden asiakkuuksista sekä asiakkuuksien vaativuuden ja alueellisten erityispiirteiden vaikutukset työkuormaan.
3. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työnjaon jo toteutetut ja suunnitellut muutokset sekä niiden vaikutukset palvelujen saatavuuteen, jatkuvuuteen, asiakastapaamisten toteutumiseen ja henkilöstön työkuormaan.
4. Varhan oman sosiaaliohjauksen henkilöstöresurssit ja palvelujen saatavuus alueittain sekä ostopalveluna hankittavan sosiaaliohjauksen määrän ja kustannusten kehitys.
5. Alueelliset erot asiakasmäärissä ja palvelutarpeessa sekä nykyiset periaatteet, joilla henkilöstöresursseja kohdennetaan suhteessa asiakkaiden määrään ja tuen tarpeen vaativuuteen.
6. Miten Varhan nykyisessä omavalvonnassa ja palvelujen seurannassa arvioidaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstön riittävyyttä, asiakastyön kuormitusta ja lakisääteisten tehtävien toteutumista.
Lisäksi esitämme, että selvityksen perusteella arvioidaan tarve määritellä Varhalle yhteiset periaatteet työikäisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen riittävän resursoinnin ja kohtuullisen asiakastyömäärän seuraamiseksi. Mikäli vertailukelpoista tietoa ei nykyisin kerätä, tulee selvittää, miten säännöllinen seuranta järjestetään.
Mari Lahti ja Alas Ali
Vastaa